Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki puolustusliitto Naton jäsenyyttä.

Suomesta tulee puolustusliitto Naton jäsen tiistaina 4. huhtikuuta 2023.

Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa sekä Suomen turvallisuutta että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta.

Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja siten perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Naton jäsenenä Suomi on päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

Mikä Nato on?

Pohjois-Atlantin liitto Nato on vuonna 1949 perustettu monenkeskinen puolustusliitto ja keskeinen transatlanttinen ja eurooppalainen turvallisuutta sekä vakautta edistävä toimija.

Natolla on 30 jäsenmaata, joista 21 kuuluu myös Euroopan unioniin. Pohjois-Makedonia liittyi uusimpana jäsenmaana Natoon keväällä 2020. 

Naton periaatteet on kirjattu Naton peruskirjaan, Pohjois-Atlantin sopimukseen, joka allekirjoitettiin vuonna 1949. Peruskirjassa on 14 artiklaa.

Pohjois-Atlantin sopimus suomeksiLinkki toiselle sivustolle

Yhteinen puolustus on Naton tärkein tehtävä

Naton tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.

Naton peruskirjan viidennen artiklan mukaisesti hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan.

Jokainen jäsenmaa on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, myös sotilaallisesti. Yhteisen puolustuksen lisäksi Naton perustehtäviin kuuluvat kriisinhallintaoperaatiot sekä laajan kumppanuusverkoston ylläpitäminen. 

Naton yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin ja harjoituksiin. Nämä järjestelyt varmistavat, että Nato kykenee puolustamaan jäsenmaitaan tarpeen vaatiessa. Naton sotilaallinen rakenne on jäsenmaiden antaman poliittisen ohjauksen alainen. 

Ulkoministeri Haavisto tallettaa Suomen liittymiskirjan ja osallistuu Naton ulkoministerikokoukseen Brysselissä

Ulkoministeri Pekka Haavisto tallettaa 4. huhtikuuta Suomen liittymiskirjan Pohjois-Atlantin sopimukseen. Liittymiskirja talletetaan Brysselissä Yhdysvaltain hallitukselle ja tallettamisen hetkellä Suomesta tulee Naton jäsen. Lisäksi ministeri Haavisto edustaa Suomea samana päivänä alkavassa Naton ulkoministerikokouksessa.

Kun Suomesta on tullut Naton jäsen, ulkoministeri Haavisto tallettaa Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymiskirjan. Tallettamisen jälkeen Suomen jäsenyyttä kunnioitetaan lipunnostolla Naton päämajalla ja eri esikunnissa. Lipunnostoseremoniaan osallistuvat Suomesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö, ulkoministeri Pekka Haavisto sekä puolustusministeri Antti Kaikkonen. 

Naton ulkoministerikokous järjestetään Brysselissä 4.–5. huhtikuuta. Kokous alkaa lipunnostoseremonian jälkeen. 

”Suomi osallistuu Naton ulkoministerikokoukseen ensimmäistä kertaa liittokunnan jäsenenä. Kokous on meille historiallinen hetki. Suomelle tärkeintä kokouksessa on korostaa Naton tukea Ukrainalle Venäjän jatkaessa laitonta hyökkäyssotaansa. Haluamme edistää vakautta ja turvallisuutta koko euroatlanttisella alueella”, Haavisto painottaa. 

Yksi ulkoministerikokouksen keskeisimmistä aiheista on Naton tuki Ukrainalle. Kokous on tärkeä etappi heinäkuun Vilnan huippukokouksen valmisteluissa. Kokouksen puheenjohtajana toimii Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. 

Naton indopasifiset kumppanimaat Japani, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Korea on kutsuttu mukaan viimeiseen työistuntoon, johon osallistuu myös EU:n korkea edustaja Josep Borrell. 

Ministeri Haaviston ohjelmaan sisältyy myös kahdenvälisiä tapaamisia Brysselissä.

Tasavallan presidentti päätti Suomen liittymisestä Natoon

Eduskunnan hyväksyttyä Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Ottawan sopimuksen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti 23. maaliskuuta 2023, että Suomi sitoutuu mainittuihin sopimuksiin. Esittelevänä ministerinä toimi ulkoministeri Pekka Haavisto. Tasavallan presidentti vahvisti myös kyseisten sopimusten voimaansaattamista koskevat lait.

Tasavallan presidentti päätti 23. maaliskuuta 2023 Suomen liittymisestä Natoon hyväksymällä Suomen liittymisen Pohjois-Atlantin sopimukseen. Pohjois-Atlantin sopimus on Naton perustamissopimus, jossa määrätään liittokunnan toiminnan periaatteista ja jäsenten velvollisuuksista. 

Suomesta tulee Naton jäsen sen jälkeen, kun: 

• kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet liittymisen,
• Suomi on saanut Naton pääsihteeriltä kutsun liittyä Natoon, ja 
• ulkoministerin allekirjoittama Suomen liittymiskirja Pohjois-Atlantin sopimukseen on talletettu Yhdysvaltain hallituksen huostaan. Yhdysvaltain hallitus toimii sopimuksen tallettajana. 

Tällä hetkellä 28 Naton 30 jäsenvaltiosta on hyväksynyt Suomen liittymisen. Hyväksyntää odotetaan vielä Turkilta ja Unkarilta. Suomen tavoitteena on, että Suomi ja Ruotsi, joka haki Naton jäseneksi samaan aikaan Suomen kanssa, ovat Naton jäseniä mahdollisimman pian.

Samassa esittelyssä tasavallan presidentti päätti myös Ottawan sopimuksen eli Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta ja ratifioinnista. Ottawan sopimus koskee Naton oikeushenkilöllisyyttä ja Naton henkilöstön erioikeuksia ja vapauksia. Ottawan sopimus allekirjoitetaan Suomen puolesta sen jälkeen, kun Suomesta on tullut Naton jäsen. Myös sitä koskeva ratifioimiskirja talletetaan Yhdysvaltain hallituksen huostaan

Tasavallan presidentti vahvisti myös lait, joilla Pohjois-Atlantin sopimus ja Ottawan sopimus saatetaan voimaan ja samalla osaksi Suomen lainsäädäntöä. Lait saatetaan aikanaan voimaan valtioneuvoston asetuksella, kun sopimukset tulevat Suomen osalta voimaan. 

• Valokuvia tilaisuudestaLinkki toiselle sivustolle
• Tilaisuuden videotallenneLinkki toiselle sivustolle
• Linkki valtioneuvoston yleisistunnon päätösaineistoon
• Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi