Nyt jos koskaan suomalaisten elintarvikealan yritysten kannattaa yhdistää voimansa. Naton laajuiset markkinat ovat avoinna jopa pienille alan toimijoille – kuten kävi ilmi vientiyritysten verkostoitumistapaamisessa Tampereella.

Suomalaiselle elintarvikeviennille avautuu nyt uudenlaisia mahdollisuuksia. Puolustusliitto Naton hankintojen volyymi on jopa 60 miljardia euroa, ja osansa tästä potista ottaa elintarvikeala.

Tampereen Messukeskuksessa kävikin kuhina, kun lähes 100 elintarvikealan vientitoimijaa tutustui Vientiyritysten yhteistoiminnan kehittämishanke VIKEn kolmannessa tapaamisessa Nato-verkkokaupan toimintaan.

Jos joku kuvitteli, että Nato hankkii vain ammuksia ja panssarivaunuja, hän saattoi yllättyä. Elintarvikkeita on tarjolla laidasta laitaan: lihasta ja leipomotuotteista aina jäätelöön asti – ja paljon muuta.

Mahdollisuuksia todella on. Yrityksiä Nato-polulle auttavan Finnish Operations Center Oy:n (FOC) toimitusjohtaja Teemu Anttila nosti esiin yhden onnistuneen esimerkin: Ylöjärvellä toimiva Sukkamestarit sai tänä keväänä Tanskan puolustusvoimilta tilauksen 750 000 sukkaparista. Tilaus toi mukanaan myös rekrytointi- ja investointitarpeita.

Miten suomalaiset elintarvikkeet pääsisivät samoille Nato-apajille? Verkostomaisella yhteistyöllä. Pienen ei kannata edetä yksin, vaan harkita esimerkiksi useamman yrityksen yhteistarjoomia. Myös valtiovalta tukee tätä toimintatapaa.

“SUVI kokoaa maakuntien vientiin tähtäävät elintarvikealan yritykset yhteen. FOC organisoi puolestaan käytännön toteutusta siinä vaiheessa, kun tuote tai tuoteryhmä on valmis esitettäväksi Naton järjestelmiin”, Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne sanoo.

Yhdessä Nato-markkinoille

Talasrinne toivoo saavansa kiinnostuneet yritykset mukaan jo lokakuun alkuun mennessä, ja ensimmäiset suomalaiset elintarvikkeet Nato-polulle alkuvuodesta 2026.

Ei kuitenkaan hätää, jos oma tuotekonsepti vaatii vielä hienosäätöä.

“Autamme yrityksiä viimeistelemään tuotteet ja tarjoomat kuntoon. Business Finlandin TKI-tukea on myös saatavilla. Teemme yhteistyötä myös esimerkiksi Viron elintarvikevientiorganisaation kanssa”, Talasrinne sanoo.

“Kyse ei ole vain vientihankkeesta, vaan myös kansallista huoltovarmuudesta. Mukana olevia yrityksiä ei katsota vain tavarantoimittajina vaan strategisina kumppaneina”, Talasrinne jatkaa.

Edellytyksenä NCAGE-koodi

Monet pk-yritykset arastelevat Nato-markkinoille lähtöä, sillä hankintojen volyymit voivat tuntua valtavilta. Todellisuudessa myös pienemmillä elintarvikealan toimijoilla on mahdollisuus päästä mukaan.

“Kokoluokka ei ole este, mutta laatu on, ja juuri siinä piilee suomalaisyritysten kilpailuvaltti. Se perustuu puhtaisiin raaka-aineisiin, tuotteiden jäljitettävyyteen ja tekniseen osaamiseen”, Anttila vakuuttaa.

Ensimmäinen askel Nato-verkostoon pääsemiselle on NCAGE-koodin (NATO Commercial and Governmental Entity Code) hankkiminen. Koodi on yrityksille ja organisaatioille annettava kansainvälinen tunniste. Sen hankkiminen oli tehty helpoksi: Anttila tiimeineen auttoi hakemuksen tekemisessä kädestä pitäen.

Tampereella ensimmäisen askeleensa kohti Nato-yhteistyötä otti neljä elintarvikealan yritystä.

VIKE-hanke auttaa löytämään kumppaneita vientiin

Naton mahdollisuuksia esiteltiin VIKE-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 2.9.2025. Hanke järjestää tapaamisia, joissa tutustutaan elintarvikealan vientitoimijoiden kesken, jaetaan tietoa kansainvälistymisestä ja suunnitellaan yhteisiä vienninedistämisen toimenpiteitä.

Tapaamiset ovat avoimia kaikille kansainväliseen kasvuun tähtääville elintarvikevalmistajille ja alan toimijoille. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen elintarvikevientiyhdistys ry (SUVI). www.vike.fi