Norjan pitkäaikainen historia Naton jäsenenä näkyy selkeästi tuoreen Luottamus&Maine-tutkimuksen tuloksissa, joissa sotilasliiton maine on huomattavasti korkeammalla Norjassa kuin vasta hiljattain jäseniksi liittyneissä Suomessa ja Ruotsissa. Tämä ero heijastaa syvällisempiä historiallisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka muokkaavat kansalaisten asenteita puolustusliittoa kohtaan. Vaikka Naton maine on Norjassa hyvä, Suomessa ja Ruotsissa se luokitellaan vain kohtalaiseksi, ja vastaavasti luottamus ja halukkuus tukea Natoa kriisitilanteessa ovat selvästi matalampia näissä uusissa jäsenmaissa.
Pohjoismaiset erot Naton maineessa
Luottamus&Maine-tutkimus paljastaa merkittäviä eroja Naton maineessa Pohjoismaissa. Norjassa Naton kokonaismaine arvioitiin hyväksi (keskiarvo 3,59), kun taas Suomessa (3,21) ja Ruotsissa (3,14) se jäi kohtalaiselle tasolle. Tämä ero on syvään juurtunut kunkin maan historiallisiin suhteisiin Natoon. Norja on ollut Naton perustajajäsen vuodesta 1949 lähtien, mikä on vakiinnuttanut liittouman maan puolustus- ja turvallisuusrakenteiden olennaiseksi osaksi. Tämä pitkäaikainen suhde on luonut vahvan pohjan kansalaisten luottamukselle ja myönteiselle asenteelle Natoa kohtaan.
Suomi ja Ruotsi sen sijaan ovat perinteisesti luottaneet omavaraiseen puolustukseen ja harjoittaneet pitkään puolueettomuuspolitiikkaa. Heidän liittymisensä Natoon on varsin tuoretta, ja kansalaisten asenteissa näkyy vielä sopeutuminen uuteen tilanteeseen. Vaikka maiden maine on kohtalainen, se osoittaa, että kansalaisilla on vielä matkaa sisäistää Naton rooli osana heidän turvallisuuspolitiikkaansa. Erityisesti maineen osa-alueista Norjassa erottui johtajuus (3,92), kun taas Suomessa taloudellinen suorituskyky (3,35) ja Ruotsissa työpaikka (3,48) saivat korkeimmat arviot. Heikoimmat alueet olivat taloudellinen suorituskyky Norjassa (3,25) ja Ruotsissa (2,85) sekä hallinto Suomessa (2,96).
Luottamus ja kriisituen halukkuus heijastavat historiaa
Tutkimus syventyi myös kansalaisten luottamukseen Naton kykyyn toimia kriisitilanteissa sekä heidän halukkuuteensa tukea liittoumaa. Norjassa luottamus Natoon sai hyvän arvosanan 3,84 ja kriisituki erinomaisen arvosanan 4,18. Nämä luvut kertovat syvästä luottamuksesta ja sitoutumisesta Naton tavoitteisiin. Pitkään jatkunut jäsenyys on luonut sukupolvien ajan vakaan käsityksen Natosta luotettavana kumppanina ja turvallisuuden takaajana.
Suomessa ja Ruotsissa luottamus (Suomi: 3,18; Ruotsi: 3,11) ja kriisituki (Suomi: 3,08; Ruotsi: 3,07) jäivät molemmissa kohtalaiselle tasolle, mikä osoittaa, että uudet jäsenmaat ovat vasta rakentamassa suhdettaan Natoon. Vaikka luvut ovat selvästi alhaisempia kuin Norjassa, on tärkeää huomata, että ne eivät ole heikkoja. Kohtalainen taso tarkoittaa, että pieni enemmistö suomalaisista ja ruotsalaisista luottaa Natoon ja on valmis tukemaan sitä kriisissä. Tämä antaa toivoa tulevaisuudesta, sillä asenteet ja käsitykset voivat muuttua ajan myötä, kun kansalaiset tottuvat Naton rooliin ja hyötyihin. Reputation and Trust Analyticsin kehitysjohtaja Riku Ruokolahti totesi, että on mielenkiintoista nähdä, miten nämä asenteet kehittyvät ajan myötä.
Miten tutkimus toteutettiin?
Luottamus&Maine-tutkimus on kattava selvitys Naton maineesta kansalaisten keskuudessa. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja se ajoittui Suomessa 24.2.–17.3., Ruotsissa 24.2.–24.3. ja Norjassa 26.2.–24.3.2025. Tutkimuksessa hyödynnettiin Reputation and Trust Analyticsin kehittämää Luottamus&Maine-tutkimusmallia, joka arvioi organisaation mainetta kahdeksan eri osa-alueen perusteella. Näitä osa-alueita ovat hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Arvioinnissa käytettiin viisiportaista asteikkoa (1–5), joka mahdollisti tarkat vertailut maiden ja maineen osa-alueiden välillä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 3 037 suomalaista, 3 162 ruotsalaista ja 2 427 norjalaista. Kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat henkilöt Suomessa (pois lukien Ahvenanmaa), Ruotsissa ja Norjassa. Otos on painotettu kunkin maan väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan, mikä varmistaa tulosten luotettavuuden ja edustavuuden. Tämä huolellinen metodologinen lähestymistapa takaa, että tutkimuksen tulokset antavat realistisen kuvan Naton maineesta ja kansalaisten asenteista Pohjoismaissa.
