Suomen NATO-jäsenyys ja Puolustusvoimat

Suomi liittyi puolustusliitto NATOon 4. huhtikuuta 2023. Tämä jäsenyys liittää Suomen osaksi NATO:n yhteistä puolustusta ja nostaa Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevää vaikutusta. Vaikka Suomi on nyt NATO:n jäsen, Puolustusvoimien ydintehtävä pysyy samana: Suomen sotilaallinen puolustaminen. Suomi päättää myös jatkossa itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista.

Sotilaallinen liittymisprosessi

Suomen NATO-jäsenyyden muodollinen sotilaallinen liittymisprosessi päätettiin yhteisellä päätöksellä NATO:n transformaatiojohtoportaan (Allied Command Transformation, ACT) ja Puolustusvoimien välillä. Allekirjoitustilaisuus järjestettiin Presidentinlinnassa 12. kesäkuuta 2023.

Velvoitteet ja vaikutukset

NATO-jäsenyys tuo Puolustusvoimille erilaisia velvoitteita.

Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus on, että jatkossa Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja Naton turvatakuiden piirissä. Se tekee Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta huomattavasti nykyistä suuremman. Nato-jäsenyys tuo myös mukanaan sellaisia kyvykkyyksiä, joita pienellä maalla ei ole itsenäisesti varaa hankkia. 

Sotilaallinen liittoutuminen ei vähennä oman vahvan puolustuksen tarvetta. Puolustusvoimien ydintehtävä on jatkossakin Suomen sotilaallinen puolustaminen. Olemme pitäneet ja tulemme jatkossakin ylläpitämään ja kehittämään vahvaa omaa puolustuskykyä ja jatkamaan kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä. Myös yleinen asevelvollisuus säilyy Suomen ratkaisuna Nato-jäsenyydestä riippumatta. 

Puolustusliiton jäsenenä valmistaudumme puolustamaan myös liittolaisiamme. Puolustusvoimista annetun lain muutokseen liittyvä säädösvalmistelu on käynnistetty, mutta tässä vaiheessa on vielä liian aikaista kertoa, miten lakia muutetaan, tai tehtäviä mahdollisesti painotetaan.

Listaus aiheeseen liittyen

• Vaikutus varusmiespalvelukseen:
• Vaikutus naisten vapaaehtoiseen palvelukseen
• Vaikutus reserviläisiin
• Vaikutus Puolustusvoimien palkattuun henkilöstöön
• Vaikutus kalusto- ja materiaalihankintoihin

Varusmiespalvelut NATO aikana

Asevelvollisuus säilyy myös Nato-jäsenyyden aikana. Nato-jäsenyys ei itsessään tuo muutostarpeita varusmiesten koulutukseen. Varusmiehiä ja vapaaehtoista palvelustaan suorittavia naisia koulutetaan jatkossakin Suomen puolustamiseen. Jäsenyys ei vaikuta varusmiesten palvelusjärjestelyihin tai asemaan.

Koulutuksen järjestelyjä ja sisältöjä kuitenkin harmonisoidaan tarvittavin osin Naton koulutustoiminnan doktriinien, menettelytapojen ja standardien kanssa. Myös kansainvälinen harjoitustoiminta ja muu kansainvälinen yhteistyö lisääntyvät, joten englannin kieltä käytetään jatkossa nykyistä enemmän. Nato-jäsenyys huomioidaan myös varusmiehille annettavassa turvallisuuspolitiikan opetuksessa. 

Nato-jäsenyyden velvoitteet aiheuttavat muutostarpeita Puolustusvoimia koskevaan lainsäädäntöön. Säädösvalmistelu on käynnissä, mutta vielä on liian aikaista mennä yksityiskohtiin.

Reserviläisiä koulutetaan jatkossakin Suomen puolustamiseen. Naton siviilitehtävät ovat avoimia kaikille hakuehdot täyttäville jäsenmaiden kansalaisille. Sotilaskoulutus, myös asevelvollisena saatu, luetaan monissa Naton siviilitehtävissäkin eduksi.

Tulevaisuuden näkymät

Kyberpuolustus on yhä tärkeämpi osa modernia sodankäyntiä ja kansallista turvallisuutta. Suomen ja NATO:n välinen yhteistyö tässä kontekstissa voisi parantaa molempien osapuolten kykyä torjua kyberuhkia ja reagoida niihin tehokkaasti.

• Tiedonvaihto kyberuhkista ja niiden torjuntakeinoista
• Yhteiset kyberpuolustusharjoitukset
• Teknologian ja osaamisen jakaminen
• Yhteiset standardit ja protokollat

Suomi Naton uutena jäsenenä

Myös Naton jäsenenä Suomi tarvitsee vahvan kansallisen puolustuskyvyn. Suomi päättää itse puolustuksensa toteuttamisperiaatteista. Asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto säilyvät peruspilareina jatkossakin. Suomi myös jatkaa muuta kansainvälistä kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä Naton jäsenenä. 

Naton jäsenmaana Suomen puolustus sovitetaan osaksi liittokunnan yhteistä puolustusta. Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen.

Naton jäsenenä Suomi osallistuu 5 artiklan mukaisesti yhteisen puolustuksen ja pelotteen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Suomi liittyy Naton operatiivisiin suunnitelmiin sekä niiden edellyttämiin johtamisrakenteisiin ja -järjestelmiin. Suomi osallistuu aiempaa laajemmin Naton harjoitustoimintaan, ml. 5 artiklan harjoituksiin. Yhteistyö ilma- ja meritilannekuvan jakamisessa ja vastaanottamisessa syvenee, ja Suomi on osa Naton yhteistä ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmää.