Maailma on täynnä konflikteja sekä sotia, jotka aiheuttavat kärsimystä miljoonille ihmisille. Osa konflikteista käyvät yhä kuumana, mutta osa ovat päässeet jo viilentymään. Rauhanturvaajia lähetetään monesti alueille, jos tilanne on jo rauhoittunut, mutta konflikti voisi edelleen syttyä. Kolmannen osapuolen joukkojen ollessa paikalla konfliktin kärjistymisestä tulee epätodennäköisempää. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) johtaa operaatioita, joihin valtiot osallistuvat.

Pitkät perinteet rauhanturvaamisessa

Suomi on pitkään ollut sitoutunut rauhan ja vakauden edistämiseen maailmassa. Maamme on osallistunut aktiivisesti kansainvälisiin rauhanturvaamisoperaatioihin vuosikymmenten ajan. Osallistuminen alkoi ensimmäisen kerran vuonna 1956 Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioissa, ja siitä lähtien Suomen rauhanturvaajat ovat toimineet monilla eri alueilla. Vuosikymmenien edetessä Suomi on osallistunut rauhanturvaoperaatioihin ahkerasti.

Monipuolisia tehtäviä ulkomailla

Rauhanturvaaminen on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on konkreettinen tapa edistää maailmanrauhaa ja ihmisoikeuksia sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat koulutettuja ja ammattitaitoisia sotilaita ja siviilihenkilöitä, jotka toimivat monissa erilaisissa tehtävissä, kuten tarkkailijoina, pataljoonanjohtajina, lääkäreinä ja insinööreinä. Suomi eroaakin tässä monista muista maista, sillä reserviläisarmeijana suomalaisen ei ole pakko olla Puolustusvoimilla aktiivisessa palveluksessa päästäkseen rauhanturvaajaksi.

Rauhanturvaajaksi päästäksesi sinun kuntosi tulee myös olla riittävän hyvä, lue vinkit sen kehittämiseksi palvelusmukavuuden parantamiseksi.

Kokemuksia, joita ei kotimaasta saa

Rauhanturvaaminen ei ole helppo tehtävä, eikä se sovellu kaikille. Rauhanturvaajat joutuvat työskentelemään vaativissa olosuhteissa ja altistuvat joskus vaarallisille tilanteille. Heidän työnsä vaatii joustavuutta, rohkeutta ja kykyä toimia paineen alla. Rauhanturvaajat ovat myös kohdanneet traagisia tilanteita ja menettäneet kollegoitaan, mikä tuo heille mukaan myös henkisiä haasteita. Tämä on kuitenkin ollut viime aikoina harvinaista, etenkin suomalaisille.

Kokemukset rauhanturvaamisesta ovat kuitenkin monille suomalaisille sotilaille ja siviilihenkilöille elämää mullistavia ja merkityksellisiä. He ovat oppineet uusia taitoja, kasvaneet ihmisenä ja saaneet ymmärrystä eri kulttuureista ja elämäntavoista. Myös erilainen tapa elää ja toimia normaaliin siviilielämään verrattuna on monelle mukava muisto varusmiespalveluksesta. Tästä syystä osa ottaa tavaksi käydä rauhanturvaamistehtävissä säännöllisesti, sillä se on mukava tapa kokea yhteisöllisyyttä ja viettää aikaa saman henkisten ihmisten kanssa.

Jos sinua kiinnostaa rauhanturvaaminen, lue lisää Puolustusvoimien sivuilta.