Suomi ja NATO: Historiallinen tausta

Suomi on pitkään ollut NATO:n kumppani, mutta ei jäsen.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi solmi YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1948. Tämä sopimus sitoi Suomen läheisesti Neuvostoliittoon poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Suomi oli käytännössä Neuvostoliiton vaikutuspiirissä, mutta säilytti samalla itsenäisyytensä ja demokraattisen järjestelmänsä.

Kylmän sodan aikana Suomi harjoitti aktiivista puolueettomuuspolitiikkaa. Suomen johto pyrki säilyttämään hyvät suhteet sekä Neuvostoliittoon että länsimaihin. Puolueettomuus oli tärkeä osa Suomen identiteettiä ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi ei hakenut NATO-jäsenyyttä, koska se olisi todennäköisesti aiheuttanut jännitteitä Neuvostoliiton kanssa.

Neuvostoliiton hajottua ja kylmän sodan päätyttyä Suomi aloitti lähentymisen länsimaiden kanssa. Vuonna 1994 Suomi solmi Euroopan unionin kanssa assosiaatiosopimuksen ja liittyi myöhemmin EU:n jäseneksi vuonna 1995. Suomi kehitti myös yhteistyötä NATO:n kanssa allekirjoittaessaan Pariisin rauhansopimuksen vuonna 1990, joka mahdollisti Suomen ja NATO:n välisen yhteistyön.

Vuonna 1994 Suomi solmi NATO:n kanssa kumppanuussopimuksen, joka avasi tien tiiviimmälle yhteistyölle. Suomi osallistui NATO:n johtamiin rauhanturvaoperaatioihin Balkanilla ja Afganistanissa. Vuonna 2004 Suomi liittyi myös NATO:n kumppanuusohjelmaan nimeltä ”Kumppanuus rauhan puolesta”.

Suomi on osallistunut NATO:n kumppanuusohjelmiin ja harjoituksiin, ja on ollut aktiivinen osa NATO:n rauhankumppanuusohjelmaa. Suomen ja NATO:n suhteet ovat olleet tiiviit, ja Suomi on osallistunut NATO:n johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Suomi on myös osallistunut aktiivisesti NATO:n johtamaan KFOR-operaatioon Kosovossa ja ISAF-operaatioon Afganistanissa.

Suomi ja NATO: Nykytilanne

Keväällä 2023 Suomi liittyi sotilasliitto NATO:on. Tämä merkittävä askel on vaikuttanut moniin Suomen puolustuspolitiikan osa-alueisiin. Suomi on osallistunut useisiin NATO:n harjoituksiin täysjäsenenä, ja samalla Suomessa on järjestetty harjoituksia, joihin useat NATO:n jäsenmaat ovat ottaneet osaa.

Suomen liittyminen NATO:on on näkynyt myös varusmiespalveluksessa. NATO-jäsenyys tullaan huomioimaan varusmiehille annettavassa turvallisuuspolitiikan opetuksessa. Kuitenkin, NATO-jäsenyys ei itsessään tuo muutostarpeita varusmiesten tai reserviläisten koulutukseen. Varusmiehiä ja reserviläisiä koulutetaan jatkossakin Suomen puolustamiseen ja siihen liittyvän koulutukseen suurimman muutospaineen aiheuttavat sodankäynnissä tapahtuvat muutokset.

Suomi ja NATO: Tulevaisuuden näkymät

Suomen NATO-jäsenyyden myötä kansainvälinen harjoitustoiminta ja muu kansainvälinen yhteistyö lisääntyvät, joten englannin kielen käyttö tulee lisääntymään. Lisäksi, NATO-jäsenyys tulee vaikuttamaan siihen, että entistä useampi varusmies saattaa palveluksensa aikana osallistua harjoituksiin, joissa on mukana ulkomaalaisia sotilaita.

NATO-jäsenyyden myötä Suomi jatkaa vahvan oman puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä sekä kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä. Liittoutuminen ei aiheuta merkittäviä muutospaineita nykyiseen asevelvollisuuteen ja laajan reserviin perustuvaan puolustusjärjestelmään, jolla koko maan puolustaminen.