Sota Ukrainassa on ollut käynnissä jo noin puolitoista vuotta. Sen aikana valtiot ja yksityiset toimijat ovat oppineet nykyajan sodankäynnistä valtavasti. Puutteet asetuotannossa, uudet strategiat rintamalla sekä perinteisenkin sodan käyminen on tullut monille yllätyksenä. Tässä artikkelissa kerromme, mitkä asiat ovat yllättäneet länsimaat Ukrainan sotaa seuratessa ja tukiessa.
Tykistön ammukset ja kulutussota
Molemmat Ukraina sekä Venäjä omaavat laajan tykistön sekä niiden strategiat perustuvat vahvasti niiden käyttöön. Länsimaissa tykistön määrää on jatkuvasti pienennetty, koska sen on luultu olevan vähemmän merkityksellinen nykyaikaisella taistelukentällä. Totuus on, että suurin osa sodan uhreista Ukrainassa ovat tykistön jälkeä. Sodankäynti on ollut toiseen maailmansotaan verrattavissa tykistön kannalta sekä samalla tavalla ajoittain lähinnä kulutussotaa.
Koska Ukrainan sotaa on käyty tykistöön painottuen, on uutisissa spekuloitu ammusten riittävyydestä molemmin puolin. Ukrainan on esimerkiksi arvioitu käyttävän keskimäärin noin 7000 ammusta päivässä ja Venäjän tätäkin huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Yhdysvallat tuotti ennen Ukrainan sotaa vain noin 14 400 ammusta kuukaudessa, mikä siis vastaa noin kahden päivän kulutusta Ukrainan tykistöllä. Tähän mennessä Yhdysvallat sekä muut valtiot, kuten Saksa, ovatkin tehneet lahjoituksensa pääasiassa jo valmiista ammusvarastoistaan. Pitkällä aikavälillä se ei kuitenkaan ole kestävää ja Yhdysvallat on kasvattanut ammustuotantoa jatkuvasti. Vie kuitenkin vuosia täyttää varastot uudelleen sekä aseistaa Ukrainan tykistöä.
Miehittämättömät lennokit merkittävänä tekijänä
Lähes jokainen on nähnyt videoita panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamisesta kaupallisilla droneilla. Myös sotilaskäyttöön tarkoitetut, suuremmat miehittämättömät lennokit ovat saaneet suuren merkityksen. Ne ovat edullinen tapa iskeä kauas edullisesti aiheuttaen suurta vahinkoa. Myöskään ilmatorjuntajärjestelmät eivät ole välttämättä optimoitu niitä varten, mikä tekee niistä edelleen tehokkaampia.
Viime aikoina Ukraina onkin iskenyt esimerkiksi Venäjän pääkaupunki Moskovaan useasti miehittämättömillä lennokeilla. Moskovan ilmatorjunta on väitetysti saanut ammuttua suurimman osan alas ennaltaehkäisten vahingot, mutta tiettävästi osa on myös saavuttaneet kohteensa aiheuttaen merkittäviä vaurioita. Ukraina on myös iskenyt Venäjän mantereen ja Krimin niemimaata yhdistävälle Kertšinsalmen sillalle miehittämättömillä, panoksia sisältävillä veneillä sekä ohjuksilla. Ennen Ukrainan sotaa miehittämättömiä lennokkeja sekä muita aluksia käytettiin pääasiassa tiedusteluun, mutta modernissa sodankäynnissä ne vaikuttavat olevan lähes korvaamattomassa roolissa.
Lue lisää: Viisi vinkkiä pitkille jalkamarsseille
0 kommenttia artikkeliin ”Näin Ukrainan sota yllätti länsimaita”